Laittelin kuvia koneelle ja löysin jälleen lasten salaa ottamia kuvia. Tästä kyseisestä ovikyltistä, joka roikkuu meidän makkarin ovessa, löytyi useampikin otos. Ja täytyy sanoa että tykkään tästä kyltistä niiiin paljon.
Hauskinta on, kun pojilla käy kavereita, niin ne juoksee tirskuen tämän kyltin ohi, ettei vaan kukaan kerkeis tulla ja rutistaa. Mukamastaan. Oikeesti oikeen kerjäävät kainaloon, pienet isot ihmiset <3

Oliskin kiva jos vois sanoo, että meillä vaan halitaan päivät pitkät ja muutoinkin nauretaan ja hymyillään. Vaikka sitä kyllä meillä tehdäänkin tosi paljon. Mutta lisäksi täällä riidellään, raivotaan, itketään ja potkitaan. Niin joo, ei unohdeta mökötystä :) Mutta kyllä tänne kämppään tunteita mahtuu.
Lasten kanssa ei ainakaan kerkee tylsistyä. Yksi kertoo vitsin, toinen nauraa sille, vitsin kertoja loukkaantuu ku toinen nauraa sen jutuille ja niin poispäin :)
Vaikka mulla näin lyhytpinnasena menee hermot kun täällä tapellaan ja meiskataan niin kuitenki on hyvä, että lapset uskaltaa näyttää sen kinkkisenki puolen kotona :) Eikä meijän tokaluokkalainen tiedä kuinka hyvälle mielelle tuun illalla kun sanon että "äiti rakastaa sua!" ja poika vastaa muka tylsistyneenä, että "joo, tiedetään, tiedetään"...