Auringon alla

¡Hola!

Tässä on kolmen viikon aikana niin espanjalaistunut, että blogin kirjoituskin on siirtynyt aina mañanaan. Meillä on mennyt täällä mukavasti. Ollaan päästy muuttamaan asuntoon, missä sitten loppuaika ollaankin. Ja kyllä on ihana asunto. Makuuhuoneita ei ole kuin kolme, mutta onhan sekin enemmän, kuin mitä Suomesta lähtiessä meillä oli (kaksio). Aurinkoa on riittänyt. Ollaan oltu rannalla ja suunnilleen jokatoinen ilta vietetty skeittiparkilla, mikä onkin täällä aivan mahtava. Ollaan kierrelty kaupunkia ja oltu ystävien kanssa. Siskon synttäritkin juhlittiin tuossa sunnuntaina. Tuukan serkku oli tässä meillä muutaman päivän ja nyt Tuukka vei serkun lentokentälle, kotimatkalle. Olihan se mukavaa :)

Arkikin on lähtenyt rullaamaan, jos tätä arjeksi voi sanoa. Auto on hankittu, eikä se niin vaikeaa ollut, mitä annettiin ymmärtää. Ensin etsittiin netistä vaihtoehtoja ja sitten Tuukka lähti tulkin kanssa kiertämään liikkeitä. Sopiva kun löytyi, niin siitä sitten tehtiin paperit. Vakuutukset hoidettiin myös autoliikkeen kanssa kuntoon. Mukana täytyi olla N.I.E-numero, passi ja vuokrasopimus täytyi käydä myöhemmin näyttämässä, kun se ei ollut kauppaa tehdessä mukana. Ilmastointi ei ollut kunnossa, jotan saimme auton hintaan käyttää auton ilmastointihuollossa. Siitä huolimatta viikon kuluttua ilmastointi ei taaskaan toiminut, joten Tuukka nappasi tulkin kyytiin ja meni takaisin autoliikkeeseen. Myyjä sanoi heti, että auton voi viedä takaisin huoltoliikkeeseen korjaukseen, eikä siitä tule meille mitään kuluja. Joku putkihan se siellä vuoti ja liikkeen täytyi tilata joitain osia. Tänään sitten saatiin ilmastointi kunnolla pelittämään ja kylä onkin sitten viileää matkustella!

*N.I.E-numero on ulkomaalainen tunnistenumero, joka tulee hankkia kaikkien yli 3kk maassa olevien. Itse haimme N.I.E.-numeron jo Suomessa, Helsingistä, Espanjan suurlähetystöstä. Sieltä hankittuna numero on voimassa vain 3kk, joten joudumme hakemaan sen uudestaan täällä. N.I.E.:n hakeminen suurlähetystöstä sujui varoitteluista huolimatta erittäin helposti, jos ei lasketa sitä, että virkailija eipäili, että me ei olla vielä täysi-ikäisiä. Täytyi kaivaa passit esiin ja todistaa, että olemme jo vanhoja pieruja ;D*

Tässä vielä kuva meidän uudesta, valmiiksi kolhitusta pirssistä. (jos joku ei tiedä, niin täällä tuskin on kovin montaa kolhimatonta autoa)

Koululaiset on aloittaneet koulun (täällä suomalaisilla koulu alkoi 17.8, paikalliset ovat vielä lomalla) ja tässä vähän ensimmäisen päivän tunnelmia:

Kotiportailla kouluun lähdössä

Rakas eskarilainen

Täällä lapset viedään ja haetaan aina koulusta. Tuukalla onkin mennyt mukavasti aika (PLÄTS, tapoin juuri tiikerimoskiiton) koululaisia kuskatessa. Itse en ole vielä uskaltautunut ajamaan täällä, kun autoja on ihan hirveä määrä ja ajotyyli ei ihan vastaa Suomen olosuhteita. Syyskuussa täytyy sitten alkaa ajamaan, kun paikallisten lomat loppuvat ja väki palailee sisämaahan.
Lasten koulu on lähtenyt mukavasti käyntiin ja kaikki on saaneet kavereita. Osalla on jo ennestään tuttuja luokalla, osa on saanut ihan uusia kavereita. Ollaan itsekin saatu täältä vanhojen tuttujen lisäksi ihania uusia ystäviä <3

Ennen koulujen alkua käytiin siskonperheen ja ystäväperheen kanssa päivän reissu Ardalesin ja El Chorron välissä olevalla tekojärvellä. Automatkaa sinne tuli täältä n.75km. Aivan ihana paikka. Kuvat puhukoon puolestaan, vaikka kuvia en muistanut hirveesti ottaakaan.

Matkalta

Saippuakuplia 

Ihana turkoosi vesi, kyllä kelpaa kellua patjoilla

Pitihän sitä suppausta kokeilla ;)

kotimatkan maisemia (tuulilasin läpi ;p)

Olipas hankala löytää kuvia, missä ei olisi ollut muiden perheen tyyppejä kuvissa. Täytyy seuraavalla kerralla ottaa ihan maisemakuvia.

Hieman reissun hohtoa himmentää oma terveys, mikä ei ole muutamaan kuukauteen ollut järin hyvä. Ensin mulla oli monta kuukautta lämpöilyä, mikä kuin ihmeen kaupalla laski, kun tulimme tänne. Lisämausteena on ollut huimausta, tasapainon heikkoutta ja menneisyydestäkin tuttuakin tutumpaa  nivelsärkyä sekä tietenkin väsymystä, väsymystä ja väsymystä. Suomen päässä ehdittiin vähän tutkia tilannetta, mutta vaiheeseen jäi. Imusolmukkeet olivat suurentuneet, niin ne sitten ultrattiin Suomessa ja kainalosta otettiin ohutneulanäyte. Näytteen perusteella täytyi sitten reissuunlähtöä edeltävällä viikolla ottaa kainalosta biopsia, eli näytepala. Tulokset tulivatkin tuossa viimeviikolla. Mitään syöpään liittyvää sieltä ei onneksi löytynyt, mutta jokin tulehdus siellä imusolmukkeissa on ja sen tutkimista täytyy sitten jatkaa täällä. Jotain epäilyksiä lääkärillä oli, mutta katsotaan nyt ensin tämä loppuun, ennen kuin alan niistä paasaamaan. Pitkälle reissulle lähtiessä kannattaakin hankkia EU-sairaanhoitokortti, niin pääsee täälläkin julkisen terveydenhuollon piiriin samoilla kustannuksilla, kuin paikallisetkin. Tulkin joudun toki ottamaan mukaan ja siitä tulee sitten jotain maksettavaa. Matkavakuutushan ei korvaa tässä tapauksessa tutkimuksia, koska ne on aloitettu jo Suomessa.
Kannattaa huomioida tuo reissuun lähtiessä, jos on ajankohtainen asia.
No haava ainakin on parantunut kuumista ilmoista huolimatta hyvin. Pari viikkoa piti olla uimatta ja suolaa laittelin haavaan monta kertaa päivässä. Eiköhän tämä tästä vielä selviä.

Nyt on pakko lähteä nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä laittamaan lapset kouluun. Loppuun vielä muutama kuva. ¡Adios!

Joka tiistaista markkinatunnelmaa

Milonin lempigraffa (puhelimella kuvattu, niin huono laatu)

Ja toinen lemppari 

synttäritarjoilua

Tuukka ja lapset meriajelulla. Puhelimella taas kuvattu ja eka päivinä oli vähän pilvistäkin 

Kotialtaalta. Poikien piti loikata altaaseen