No jos nytten vähän kevyempää noiden edellisten kirjoitusten jälkeen. Aika moni on jo saanut maistaa osansa tästä minun yksinhuoltaja-arjesta täällä Espanjassa. Tuukka lähti tuossa 2.9 Suomeen työreissulle ja jäin tänne viiden lapsen kanssa. Pakko myöntää, että jopa vähän odotin tätä yh -arkea. Ajattelin, että on ihan mukavaa tähän väliin tällanen pieni hajurako ottaa miehen kanssa ja kyllähän minä pärjään paremmin kuin hyvin yksinkin. Näin itseni seesteisenä lasten kanssa tekemässä reilu kaksiviikkoisen ajan milloin mitäkin mukavaa, ihan oman määräysvallan kanssa.
Nooh, lauantai aamuna Tuukka olikin sitten lentokoneessa, kun me muun väen kanssa heräiltiin. Tytön kanssa käytiin ostamassa sähköpiano kirpparilta ja pojat oli kaverin mukana urheilupuistossa. Sitten mentiin illasta rannalle ja pelailtiin beach volleytä porukalla. Kieltämättä kyllä silloin jo olo tuntui vähän oudolta. Jotenkin ei pelikään luistanut kun jalat tuntui väsyneiltä. Eipä siinä, vieläkin oli kuitenkin ihan hauskaa. Sunnuntaikin meni ihan ok.
Maanantaina oli kuuma päivä ja oltiin Milonin kanssa rannalla. Ajattelin siinä päivän mittaan monta kertaa, että mikä on kun ei muka nyt meinaa lämpöä kestää, kun normaalisti se ei minua yhtään haittaa, päinvastoin. Kotona sitten kun en meinannut saada ruokaa laitettua, niin tajusin mitata kuumeen. Ja olihan sitä. Ei paljoa, mutta ihan riittävästi, että oli veto täysin pois. Yritin levätä, mutta hankalaahan se on, kun pitää kaikki hommat hoitaa.
Seuraavana yönä heräsin hirveeseen pamaukseen. Meni hetki ennen kuin tajusin, että ulkona oli melkoinen myräkkä. Myrsky oli avannut vessan ikkunan (!) ja ilmavirta paiskannut meidän huoneen oven kiinni. Kesti tovi ennen kuin sain taas nukuttua.
Aamulla oli sitten parvekkeella mukava näky, kun pyykkiteline oli hajonnut ja kaatunut parvekkeelle. Ja tuoli, missä oli puhtaita viikattuja vaatteita. Niitä siinä ihmettelin, kun tyttö huusi huoneestaan, että "äiti onko tuo torakka". No olihan se. Eikä myrkkyä missään. Kokeilin hiuskiinnettä. Ei toiminu. Sitten kuumeisena lapset kouluun. Tulomatkalla myrkkyä kaupasta ja metsästämään torakkaa. Sainkin sen tainnutettua myrkyllä ja kiikutettua ulos. Niitä ei saa tappaa, kun sanotaan, että jos tapat torakan, muut torakat tulevat hautajaisiin. Kyllä mä yhden torakan kerrallaan kestän, mutta en sentäs koko sukua.
Pyykkiteline oli saatava kuntoon, pyykit odotti. Fiksasin sitä, mutta eihän se sitten kestänyt. Rautakaupasta piti osia hakea, että sain sen kuntoon. Mutta kuitenkin sain!
Seuraavaksi hajosi kahvipannu. Mutta mullapa kävi tuuri ja löysin kirpparilta uuden pannun. Se olikin sitten valmiiksi hajalla kun halkesi heti. Täytyi sitten keittää kahvit"mökkimasterilla".
Sitten hajosi ulko-oven lukko/kahva. Ulos ei päässyt ilman avaimia. Äkkiäkös Tuukka olis sen korjannut, mutta eipä nyt sattunut olemaan paikalla. Siinä sitten pelko takamuksessa kokoajan, että milloin joku jättää avaimet sisäpuolelle oveen, ettei ulkoa pääse enää avaimilla sisään.
Noh, ei sitä sitten viitsinyt tätä vielä näihin pikkujuttuihin jättää. Niimpä lapsille ilmaantui täitä. Se se oli lystiä. Pakko pestä kaikki petivaatteet ym ym. Ja tietysti se täiden ja munien metsästys. Parasta mitä voi ihminen kipeänä ja väsyneenä tehdä. Toisaalta, sain istua pitkän tovin, kun kävin hiuksia läpi. Ja missä on Tuukka?!
Mutta niin se onni kääntyy minullakin. Löysin kirpparilta uuden kahvinkeittimen (mikä kylläkin keittää vähän kylmää kahvia...), huoltomies kävi korjaamassa lukon, torakoista on näkynyt vain yksi irtojalka kylppärin lattialla (en halua tietää tarkemmin), täit on toistaiseksi saatu häädettyä ja pidettyä poissa, olo on vähän parempi ja uskalsin jopa käydä läpsyttelemässä padelia tänään.
Vielä tässä tosin ehtisi oksennustauti tulla ennen kuin Tuukka tulee kotia. ;D ;D
Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
-Rebekka
Ps. Mitä tästä opimme? Ei pidä pitää itseä niin pätevänä, saattaa kopsahtaa omille nilkoille moiset luulot ;D ;D
 |
| Täistä en ehtinyt ottaa kuvaa ennen ku väänsin siltä niskat nurin, mutta vois olla vaikka tämä vähän pienempänä |
 |
| mökkimasteri |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti