Riehakasta opiskelua

Se olisi sitten opiskeluviikonloppu edessä. Nyt starttaa kuntosalivalmentajan osuus personal trainer putkessa. On tätä odotettu. Sen huomaa, kun on oikea ala valittuna, niin sitä ei millään malttais odottaa, että saa taas uutta tietoa ja taitoa. Onhan tässä opiskelussa haasteensakin. Osa opiskelusta tehdään kotona, niin täytyy osata tässä arjen keskellä keskittyä. Ja mikäs tässä on opiskellessa...

Toisinaan, kun opiskelee kotona, saattaa talossa tapahtua jotain, mitä ei haluaisi. Lapset kyllä huomaa, jos äitin pitää kekittyä johonkin. Tässä eräässä tilanteessakin oli niin, että kun minä kävin olohuoneessa, niin siellä leikittiin nätisti. Sitten kun käänsin selän, niin hirveä meteli ja tällanen meno...

Lapset on siltäkin osalta sulosia, että ne luulee, että jos ei näe, ei myöskään kuule. Riittää, kun selän kääntää niin sama meno voi jatkua. Edistystä siihen nähden, kun parivuotiaana luulevat, että kun laittaa silmät kiinni, niin kukaan ei näe. No eipä tuo hirveesti haittaa, jos tuossa hyppivät... mutta toinen sohva... auta armias, jos siinä hypitään!  ;)

Onhan tuo ihan mielettömän kiva nyt itse lähteä koululle opiskelemaan, niin voi ihan rauhassa keskittyä ja olla. Treenikamppeet kassiin vaan ja yhtä iso kassillinen evästä, niin niillä pärjään pitkälle. Kohta kurvaan tienpäälle. Vauhdikasta viikonloppua! Ps. Eväskassi ei mahdu kuvaan ;)