Kiirettä pukkaa

Tää rouva on ollut aika kiireinen, mukamastaan. On oikeen käynyt vieraita ja on ite käyty kutsuilla tavallisten harhaanajamisten kanssa. Vielä pysytään kuitenkin kymmenissä ohiajetuissa kilometreissä. Jos rupiaa mittarit näyttämään sataa yliajettua kilometriä niin sitten vasta lopetan ajohommat. Enkä ollut tällä erää edes yksin. Suunnistajat oikeen ;)

Tänään on lenkkeilty kahteen otteeseen. Aamulla siskon kanssa ja illalla ystävän kanssa. Välissä käytin lapsia telinevoimistelussa, olisin kuulemma saanut itekki mennä mukaan (kun olis niin tehnyt mieli), mutta tällä erää ei ollut jumppavaatteet päällä. Ens kerralla sitten :) Nyt tyydyin näyttämään pari liikettä, mitkä jopa minä osasin. Saatoinpa jopa vaikuttaa pätevältä, kun eihän kukaan tiennyt, etten mitään muuta olis osannutkaan :D Eiköhän sekin asia korjaannu.

Mun siskontyttö on ommellut mulle ihanan lenkkipipon, niin aivan pakko esittää sitä. Eipä olis illan lenkkikaverikaan arvannut tekijää. Kyllä nyt kelpaa juosta :) Mähän oon suorastaan oikee linssilude ;)

Tässä sitä on vaan parin päivän aikana miettiny, kuin kivaa on tuntea erilaisia ihmisiä ja omistaa monia ystäviä. Siis kun mä rakastan olla ihmisten kanssa. Kavereissakin on paljon luonteeltaan niin erilaisia persoonia. Se on vaan niin hauska vaihtaa ajatuksia toisten kanssa ja ihan vaan lämpimikseen löpistä. Voin hyvinkin jutella ihan oudoillekin ihmisille. Jotkut tykkää, jotkut vaan kattoo pitkään eikä sano mitään ;) eipä siinä, eihän se pakko ole.
Eihän sitä tiiä toisesta ihmisestä päällepäin mitä toinen pitää sisällään. Pitää tutkailla ;) Ja aina löytyy jotain hyvää.
Ite ainakin koen, että saan niin paljon itelle monistakin hetkistä, vaikka vain ihan hetkellisistä, mitä on toisten kanssa viettänyt. Outojen tai tuttujen. Ei voi muuta kun kiittää näistä hetkistä <3
On todella harmi, että monilla jää näitä hetkiä kokematta ennakkoluulojen, kateuden tai muun yhtä turhan asian takia. Miksi ei voi antaa ihmisten olla sellaisia, kun ne on. Se se vasta köyhää oliskin, jos kaikki olis vaikka samanlaisia ku minä (yllättäen). Mä en esim. pääsis lenkille, ku mun lapsenvahtikin haluais lähteä. Mun hyvät jutut ei kiinnostais ketään ku ne on jo niiiiiin kuultu. Mukavat rupatteluhetket muuttuis tähän: " Ootko muuten kuullu, kun mulle sattui niin, että...". " En oo mutta mä tiiän justiin miltä se tuntuu"; "Tiiäkkö, mä aloin opiskelee" "Joo... Niin meki".
Se se vasta olis jotain se. Ei vaan. Eletään ja annetaan muidenkin elää!!